Henkilöstöjohtaja on yhteysalus johdon ja työntekijöiden välillä

Useita palkintoja saaneessa AFT Oy:n Varkauden yksikössä koko henkilökunta sitoutetaan muutokseen

Millainen on hyvä henkilöstöjohtaja tai -päällikkö? Entä mitä yritys tai organisaatio hyötyvät hyvästä henkilöstöjohtamisesta? 

Oppikirjamaisesti voisi vastata, että parhaimmillaan henkilöstöjohtaja on yhteysalus yrityksen johdon ja työntekijöiden välillä. Hänellä on strateginen näkemys paitsi henkilöstötyöstä myös liiketoiminnasta. Hyvän henkilöstöjohtamisen ansiosta työyhteisö voi hyvin ja yritys pysyy kilpailukykyisenä.

Henkilöstöjohtajan tai -päällikön rooli ja tehtävät vaihtelevat paljon sen mukaan, minkä kokoisesta tai millä alalla toimivasta yrityksestä tai organisaatiosta on kyse.

Isossa organisaatiossa on yleensä henkilöstöosasto, jolloin henkilöstöjohtamisen eri osa-alueet, esimerkiksi rekrytointi, työsuhdeasiat, henkilöstön ja osaamisen kehittäminen, palkitseminen ja sitouttaminen sekä työhyvinvointi on mahdollista eriyttää eri henkilöille. Tehtäviä ja uusia osaamisalueita on syntynyt ja syntyy koko ajan lisää.

– Suuren yrityksen henkilöstöjohtaja jakaa tehtäviä alaisilleen ja usein itse pitäytyy suurissa linjoissa. Hän kommunikoi lähinnä ylimmän johdon kanssa ja ylläpitää yhteistyösuhteita ulkopuolisiin sidosryhmiin. Pienemmissä organisaatioissa henkilöstöjohtajan on usein tehtävä asiat itse ja oltava myös ihmisten arjessa, sanoo AFT:n Varkauden tehtaan henkilöstöpäällikkö Kari Ikäheimonen.

AFT Oy on Ahlström-taustainen, sittemmin kanadalaiseen ja lopulta japanilaisomistukseen kulkeutunut yritys, jolla on noin 130 työntekijää Varkaudessa. Se kuuluu globaaliin konserniin, jolla on yksiköitä eri puolilla maailmaa. 

Ikäheimonen sanoo, että ihmisten lähellä olemisessa on etunsa.

– Se antaa paremman tilannekuvan henkilöstön tilasta ja tarpeista, ja toisaalta se mahdollistaa myös kehittämisideoiden läpiviemisen organisaation sisällä. Tämän tilannekuvan ansiosta pystyn omassa roolissani kertomaan asioista konkreettisesti ja esimerkein myös ulkopuolisille sidosryhmille, Ikäheimonen sanoo.

Sosiaaliset taidot avainasemassa

Ikäheimonen on ollut AFT Oy:n henkilöstöpäällikkö 10 vuotta. Hän toimii yrityksen henkilöstöosastolla hyvin itsenäisessä roolissa ja työskentelee tiiviissä yhteistyössä palkanlaskijan (yrityksen organisaatiossa taloushallinnon alainen), talouspäällikön, tehdaspäällikön, eri osastopäälliköiden sekä paikallisjohdon kanssa. 

Kuten henkilöstöjohtajat yleensä, hän on myös yrityksen johtoryhmän jäsen. Tehtävien laajuus huomioon ottaen Ikäheimosta voisi yhtä hyvin tituleerata henkilöstöjohtajaksi, vaikuttaahan hän aivan liiketoimintojen ytimessä ja tavoittelee tulosta yritykselle.

– Henkilöstöasioiden ohessa minulla on muita vastuita, jotka liittyvät johtamis- ja laatujärjestelmien ylläpitämiseen ja hallintoon sekä AFT Oy:n liiketoiminnan kehittämiseen yleisemminkin, Ikäheimonen kertoo.

Ikäheimosen mukaan henkilöstöjohtajan tai -päällikön on tärkeintä ymmärtää oma roolinsa liiketoiminnan tukena ja kehittäjänä. Hänen on osattava ajatella liiketoimintalähtöisesti, ymmärrettävä talouslukuja ja markkinasuhteiden vaihteluja, työelämän muutoksia ja kehitystrendejä sekä lainsäädännön ja työmarkkinakentän muutoksia.

– On ymmärrettävä, mistä yrityksen tai organisaation perus(liike)toiminta rakentuu, ja kyettävä kommunikoimaan samalla kielellä muun henkilöstön, toimintaa johtavien päälliköiden ja osastovastaavien kanssa.

Sosiaaliset taidot sekä kyky puhua ja kirjoittaa ymmärrettävästi erilaisille ihmisryhmille ovat Kari Ikäheimosen mielestä avainasioita. Myös sinnikkyys, määrätietoisuus, hyvä pelisilmä ja kyky tehdä abstrakteista asioista konkreettisia auttavat tehtävän hoitamisessa, onhan henkilöstöjohtaja omalta osaltaan myös ilmapiirin rakentaja.

– Henkilöstöjohtajan roolissa joutuu käsittelemään niin isoja kuin pieniäkin asioita. Tehtävässä tarvitaan suhteellisuuden tajua ja pelisilmää asettautua erilaisten ihmisten rooliin ja eri tilanteisiin. 

Ja tarvittaessa henkilöstöjohtajan on kyettävä nostamaan itsensä myös ”laatikon ulkopuolelle”. Liiketoiminnan tavoitteiden edistäminen ei saa olla ristiriidassa lakien, sopimusten ja yhdessä sovittujen sääntöjen kanssa.

– On osattava tehdä toiminnan ohjeistuksia ja linjauksia, jotka ovat oikeudenmukaisia, mutta palvelevat myös yrityksen tavoitteiden saavuttamista, Kari Ikäheimonen sanoo.

Eikä henkilöstöjohtajan välttämättä tarvitse olla etäiseksi jäävä byrokraatti, jollaiseksi henkilöstöihmiset usein mielletään.

– Jos henkilöstöjohtaja keskittyy vain työasioiden hoitamiseen, suhde työntekijöihin voi jäädä etäiseksi. Siksi on olisi pystyttävä kommunikoimaan myös työelämän ulkopuolella, omana persoonanaan. Luottamus syntyy vain kuuntelemalla ihmisiä ja puhumalla myös oman arkensa asioista, välillä myös pilke silmäkulmassa, Ikäheimonen sanoo.

Muutokseen sitoutunut henkilöstö

AFT Oy:n ohjenuoria henkilöstöasioissa ja työilmapiirin kehittämisessä ovat jo vuosikausia olleet avoimuus ja yhteistyö. Kantavana teemana on japanilaislähtöinen Lean-ajattelu, jonka arvoja ovat muun muassa asiakaskeskeisyys, kannattavuus, hyvinvointi ja jatkuva parantaminen.

Osaamisen kehittämisen tärkeys tunnistetaan organisaation ylintä johtoa myöten. Esimiehistä on tullut valmentajia, jotka mahdollistavat oppimisen. Henkilökunta sitoutetaan muutoksen: kun työntekijät oppivat uutta, he myös edistävät liiketoimintaa. Vuosittainen henkilöstökertomus tuo näkyviin tehdyt ja tulevat toimenpiteet; selkeät ja havainnolliset arviointimittarit kertovat osaltaan prosessien onnistumisesta.

Toimintamalli on tuonut AFT:lle useita työelämän kunniamainintoja, esimerkiksi vuosina 2010 ja 2016 ensimmäinen sija ”Nolla tapaturmaa” –foorumissa, Vuoden Lean -teko 2013 -palkinto sekä Suomen Ekonomit ry:n ”Osaamisen kehittämisen palkinto 2017”.

– Omassa roolissani olen tukenut ja sparrannut yrityksen muuta johtoa johtamis- ja tiedottamiskäytäntöjen kehittämisessä. Haastavina aikoina olen osallistunut vaikeiden henkilöstöprosessien läpiviemiseen ja ollut aktiivisesti mukana liiketoimintastrategioiden laadinnassa ja toimintatapojemme uudistamisessa Lean -filosofioiden mukaisesti, Kari Ikäheimonen kertoo.

Haastaviakin aikoja on ollut. Ikäheimosen mieleen on jäänyt varsinkin vuosi 2009, kun tehdasta uhkasi sulkeminen ja jouduttiin YT-neuvotteluihin. Ikäheimonen oli ollut talossa vasta runsaan vuoden.

– Pystyin hankkimaan taloon noin 100 000 euroa koulutus- ja kehittämisrahaa. Kun YT-neuvotteluissa saimme lopulta tehtaan säilytettyä, kehittämisestä tuli tärkeää ja rahat olivat erittäin tervetulleita, Ikäheimonen sanoo.

AFT:n onnistumiset on noteerattu julkisesti, ja julkisuudesta on ollut hyötyä. Onhan henkilöstöpäällikön yksi tärkeä tehtäväalue osaavan ja ammattitaitoisen henkilöstön löytäminen ja pitäminen yrityksen palveluksessa.

– Onnistumiset ja niistä saatu positiivinen julkisuus ovat olleet tärkeitä paitsi rekrytointimielessä ja oppimisen kannalta myös ilmapiirin rakentamisen kannalta. Työntekijät kokevat, että heitä ja heidän työtään arvostetaan. Se nostaa itsetuntoa ja vaikuttaa myönteisesti ilmapiiriimme, Ikäheimonen sanoo.

Yritysjohtamisen erikoistutkinto

Henkilöstöpäällikkö Kari Ikäheimonen on pitkän linjan ammattilainen, taustanaan laaja ja monipuolinen työkokemus muun muassa yliopistomaailmassa, työvoimahallinnossa, rekrytointipalveluissa ja erilaisissa projekteissa.

Koulutukseltaan Ikäheimonen on yhteiskuntatieteiden maisteri pääaineena sosiaalipsykologia. Hän suorittanut myös myyjän, mainossuunnittelijan sekä yritysjohtamisen erikoisammattitutkinnon.

Ja mitä laajempi koulutus ja työkokemus ovat, sitä paremmin henkilöstöpäällikkö pärjää tehtävässään. Häneltä kun edellytetään henkilöstön hallintamenetelmien ja työyhteisön kehittämisen osaamista. Tehtävässä tarvitaan työsuhdeasioiden ja -lakien sekä työehto- tai virkaehtosopimusten tuntemusta – ja työsuhdeasioiden hoitamisessa tarvitaan tarkkuutta ja vastuuntuntoa.

Henkilöstöpäälliköiden koulutusvaatimukset vaihtelevat työpaikan ja toimenkuvan mukaan, työskenteleehän henkilöstöjohtajia myös valtion, kuntien, seurakuntien ja eri järjestöjen palkkalistoilla. Joissain työpaikoissa edellytetään kyseisen toimialan tutkintoa. Usein vaatimuksena on soveltuva korkeakoulututkinto, esimerkiksi oikeustieteen tai psykologian maisteri tai liiketalouden ammattikorkeakoulututkinto.

Henkilöstöpäällikön tutkinnon voi suorittaa esimerkiksi markkinointi-instituutissa tai vahvistaa henkilöstöjohtamisen taitojaan Haaga-Helia ammattikorkeakoulussa.

Henkilöstöpäällikön tutkintoon liittyviä näkökulmia: 

  • Liiketoiminta- ja strategialähtöinen henkilöstöstrategia
  • Henkilöstöhallinto ja henkilöstöpolitiikka - toimenpiteiden suunnittelu ja kehittäminen
  • Työsuhteen elinkaari ja HR:n prosessit
  • Työlainsäädäntö esimiestyön ja työpaikan ohjeistusten raamina
  • HR-yksikön tuottava toiminta omassa organisaatiossa
  • Henkilöstön tuottavuuden mittarit, analyysit ja raportit

Henkilöstöhallinto voidaan myös ulkoistaa

Jotkut yritykset ulkoistavat henkilöstöhallintonsa, joko osittain (esimerkiksi rekrytointi) tai kokonaan. Tällöin yritys hankkii henkilöstöön liittyvät palvelut niitä tarjoavilta henkilöstöpalveluyrityksiltä. 

Vuonna 2016 Suomessa oli noin tuhat henkilöstöhallinnon yritystä, joissa työskenteli 3 500 henkilöstöalan asiantuntijaa. Suuri osa alan yrityksistä on pieniä, 1–4 hengen yrityksiä, mutta niiden joukossa on muutama suuri, yli 100 ihmistä työllistävä yritys.

Henkilöstöpalvelualan yritysten kautta työllistyy vuosittain jopa satatuhatta ihmistä, lähinnä nuoria, esimerkiksi vuokratyöntekijöinä eri organisaatioille, jolloin he ovat henkilöstöpalvelualan yritysten palkkalistoilla.

Julkaistu: 15.03.2018

Ota yhteyttä

Kiinnostuitko? Heräsikö lisäkysymyksiä? Kerromme mielellämme lisää - jätä yhteystietosi alla olevalla lomakkeella, niin palaamme tuota pikaa asiaan!

*pakollinen kenttä

Palvelua toteuttamassa